lauantai 15. maaliskuuta 2014

eläinlääkärissä.....

Heippa vaan kaikille!

- Hermanni tosiaan loukkasi jalkansa silloin tiistai iltana (11.2.2014), siitä enemmän voit lukea tuolta alhaalta. Soitettiin keskiviikko aamuna eläinlääkärille ja kysyttiin mitä pitäs tehdä ja hän suositteli seurata tilannetta parisen päivää, jos jalka olisikin vain nyrjähtänyt. Torstaina soitettiin uudelleen, eikä aikoja löytynyt. Soitettiin ainakin 20 eri paikkaan, mutta kaikki ajat olisivat menneet ensi viikkoon. Perjantai aamuna, sitten soitettiin uudelleen Turun eläinsairaalaan ja sieltä sitten löytyikin aika (ilmeisesti peruutusaika) klo.14.00. Lähdettiin sitten siinä joskus 13.20 ajamaan kohti eläinsairaalaa. Pääsin kuitenkin vasta Hermannin kanssa ekäinlääkäri huoneeseen joskus 14.40. Eläinlääkäri oli onneksi käsitteli kania hyvin, vaikka aluksi näytti siltä, että mies pelkäsi kania...? Alkuun kyseli, miten onnettomuus oli tapahtunut ja millainen Hermanni oli ollut. Sitten pisti nukutpiikin terveeseen jalkaan, pidin Hermannia kiinni ja tunsin miten se tärisi. Nostin sen sitten kentokoppaansa, jossa ei ollut "kattoa" tai sitä yläosaa. Siinä se vähän aikaa mua katto ja pian se nukahti mun silittelyyn. Eläinlääkäri oli silloin jossain muualla. Yllättävää miten nopeasti pupuli nukahti! Ajattelin ensin, että siinä menisi aikaa, mutta viidessä minutissa pupu oli jo nukahtanut. Eläinlääkri tutki jalkaa, ja sanoi, että se on tosi turvonnut. Näytti miten jalkaa taipuu likaa. Epäili kuitenkin vain nyrjähtymää. Sittenpä pikkunen vietiin siitä multa röntgenkuvattavaksi ja odotin eläinlääkäri huoneessa sen aikaa, kunnes eläinlääkäri pyysi mua käymään kuvaushuoneessa. Näytti kuvaa, ja sanoit, että nilkka on murtunut ja, että sitä ei voi leikkaamalla korjata. Onneksi pysyin ihan normaalina, vaikka olihan tämä hirveä järkytys kun ei aijemmin tullut mieleen, että jalka olisi niin pahasti mennyt. Lohdutukseksi kuitenkin kertoi, että jos pupu syö&juo, niin kaikki on ok, mutta jossa ei, niin silloin on mietittävä toista ratkaisua... Eli lopetusta. Toinen eläinlääkäri tuli tokkurainen Hermanni sylissään myös huoneeseen. Oli ihana nähdä miten ihanasti se köllötti lääkärin sylissä, kun yleensä ei koskaan halua vieraiden syliin. Ihan kuin olisi tiennyt, että he halusivat vain hyvää sille ja parantaa sen. Pian sen jälkeen lähdettiin eläinlääkäristä ja palattiin kotiin kipulääkkeiden kanssa. Tänään lauantaina, kuitenkin huomasin miten hirveästi jalka oli turvonnut. Ajattelit, että se on kuitenkin normaalia, kun kuitenkin eilen eläinlääkäri käsitteli jalkaa. Äiti kuitenkin soitti eläinlääkärille ja kysyi onko tämä normaalia. Sanoivat, että murtuma on varmaan pahentunut ja sanoit taai, että jos kuitenkin syö&juo niin kaikki on ok. Ja pitää vain seurata tilannetta. Pidin myös kylmää Hermannin jalassa, Teen vain kaiken mikä on hyväksi kanille. Istuin n.30.40min sen häkissä ja pidin kylmää jalassa. silittelin ja tarjosin heinää. Virkisty kuitenkin ja jopa leikki lelulla, onneksi osaa varoa jaljaansa. Paljon makailee ja on väsynyt. Onneksi syö ja juo ihan normaalisti. Toivotaan vain, että syö ja juo normaalisti koko ajan! Ja, että luu luutuisi oikein! Nyt oon vähän hemmotellut pupua ja pitänyt sen tyytyväisenä. Vähän väliä käyn tarjoamassa jotain pientä, katson syöhän pupu. Nyt näyttää, että jalkakaan ei ole enää niin turvonnut kuin aamulla. Parantumiseen kuitenki menee sen kolmisen kuukautta ja kuukauden pitää olla pienessä häkissä.
Tein vielä tämmösen videopostauksenkin:



Ennen eläinlääkäriä.


Menossa eläinlääkäriin,

Eläinlääkärissä.
Tulossa eläinlääkäristä ihan väsyynenä.

Eläinlääkärin jälkeen kotona väsyneenä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti